Talous on laskussa, ja media pitää huolen sen näkyvyydestä. Mutta miten?
Onko uutisointi lietsonut pelkoa laman uhasta, vai olisivatko journalistit vielä hanakammin voineet puuttua tilanteeseen?
Näkyvä uutisointi laskusuhdanteesta näyttää pitävän kriisin kansalaisten mielessä.
Millaista uutisointi talouskriisistä on ollut, tiedotusopin opiskelija Tuomas Haakana?
”Sekä paniikkia lietsovaa että hyssyttelevää. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on B-osassa siirtänyt talousuutiset ulkomaanuutisten eteen, joka mielestäni kertoo paljon lehden suhtautumisesta tilanteeseen.”
Onko oma suhtautumisesi talouskriisiin muuttunut jollain tavalla uutisoinnin myötä?
”Suhtautuminen muuttuu väkisinkin. En juuri harkitse asuntolainan ottamista tällä hetkellä. Hyvä kuluttaja pitäisi kansantalouden rattaita pyörimässä, mutta nyt ajattelee väistämättä säästämistä. Laman uhkakuva huolestuttaa myös tulevaisuuden työnsaannin kannalta.”
Onko kansa saanut tarpeeksi ääntään kuuluviin, vai onko media keskittynyt mielestäsi enemmän pörssianalyytikkojen mielipiteisiin?
”En tiedä, mitä kansalla voisi olla tilanteesta sanottavaa. Raha pyörii pitkälti pörsseissä ja pankeissa, joten on hyvä, että heillä, joilla on valtaa toimia, on myös valtaa puhua.”
Miten media on suhtautunut hallituksen toimiin talouskriisin suhteen?
”Mielestäni siinä on näkynyt konsensusta. Roskapankkihanke sai medialta laajasti kannatusta, ja media näytti ajavan sen läpi saamista kritiikittömästi. Tuntuu, ettei kukaan halua kaataa venettä.
Suomessa eri kantoja tilanteesta ajavat poliitikot ovat saaneet mielestäni tasapuolisesti tilaa mediassa. Vaikka kritiikkiä päättäjiä kohtaan on esiintynyt, voisi heitä tietenkin painostaa vielä enemmän.”
Onko media antanut mitään konkreettisia vinkkejä, mitä tehdä laman uhatessa?
”Eipä juuri. Kuulin iltapäivälehdistön kertoneen joitain säästövinkkejä, mutta ainakaan päivälehdissä en ole nähnyt mitään konkreettisia ohjeita.”
