Lehdenluku esitetään usein äänestämiseen verrannolliseksi kansalaisuuden ilmentymäksi. Tiedotusopin opiskelija Päivi Kerola, 22, kertoo, millainen kansalainen hän on.
Mitä luet lehdestä ensin?
”Kotimaan uutiset, sillä niillä on eniten merkitystä jokapäiväisessä elämässäni. Ulkomaanosaston etusivun luen, koska olen opiskellut kieliä ja asunut ulkomailla pidempään. Sitten vielä urheilun tulokset. Haluan olla ajan tasalla, ettei jotain tosi oleellista jää välistä. Jos seuraan jotain uutisaihetta, haluan tiedon heti.”
Mitä jätät lukematta?
”Hyppään yli asuntoliitteen, talouden ja muut aiheet, joilla ei ole kosketuspintaa omaan elämääni.”
Tunnetko itsesi jotenkin paremmaksi ihmiseksi lehden luettuasi?
”Kun on ollut matkoilla eikä ole seurannut uutisia, huomaa, etteivät ne vaikuta omaan elämään. Uutistenluku on minulle rutiini ja tapa, johon olen tottunut.”
Luetko mielestäsi hyvää journalismia?
”Kyllä. On hienoa, kun lukee hyvän jutun, jossa on mielenkiintoinen näkökulma. Hyvä journalismi on kriittistä - toimittaja tietää mistä puhuu - ja kielellisesti virheetöntä. Mutta luen minä huonoakin, esimerkiksi iltapäivälehtien nettisivuja, joiden uutisilla ei ole aina uutisarvoa ja selviä virheitä ja huhujakin löytyy.”
Mitä muiden pitäisi lehdestä lukea?
”Mikä heitä kiinnostaa. Ei kai ketään voi lehdenlukuun pakottaakaan. Eniten hyötyä on varmasti jutuista, jotka koskettavat omaa elämää. Kuluttajajututkin ovat hyviä muiden juttujen kylkiäisiä.”
